Manga

Manga (jap. 漫画) on japania ja tarkoittaa sarjakuvaa. Muualla maailmassa manga-sanalla tarkoitetaan yleensa japanilaista alkuperää olevaa sarjakuvaa. Toisinaan manga-termiä näkee käytettävän myös amerikkalaisesta tai eurooppalaisesta sarjakuvasta, jonka piirrosasu jäljittelee japanilaisia esikuvia. Asiantuntijat suosittelevat tällaisissa tapauksissa mieluummin termiä pseudomanga. Mangaa luetaan oikelta vasemmalle ympäri maailman, tämä mukailee japanilaista kirjoitustyyliä.

Mangan asema Japanissa on paljon vahvempi kuin sarjakuvien asema Euroopassa. Mangaa myydään miljoonapainoksina, ja sitä lukevat kaikki ikä- ja ihmisryhmät. Mangan aihepiirit ulottuvat pienten lasten saduista pornografiaan. Mangasarjojen sisältö suunnataan usein tietylle ikäryhmälle tai muutoin rajatulle lukijajoukolle. Yleisiä ovat esimerkiksi romanttiset mangat, fantasiamangat, robottiseikkailuja sisältävät mechasarjat ja itämaisia taistelulajeja sisältävät seikkailut, mutta myös esimerkiksi sadut, koulutusmangat ja eläkeläismangat.

Tyypillistä mangalle on tuotteliaiden taiteilijoiden töiden julkaiseminen viikoittaisina jatkosarjoina, jotka pian jatkosarjan julkaisun jälkeen kootaan kymmenkunta parikymmensivuista osaa sisältäviksi taskukirjoiksi. Usein mangasarjat ovat hyvin pitkiä. Sarja voi jatkua useita vuosia ja sisältää tuhansia sivuja. Pääosa mangasta julkaistaan mustavalkoisena. Japanissa ilmestyy viitisensataa mangalehteä erilaisilla ilmestymistiheyksillä, ja niistä suosituimpia on viikoittain ilmestyvä Weekly Jump, jonka levikki on 2,75 miljoonaa.

Manga ja japanilainen piirretty eli anime kulkevat usein käsi kädessä. Suosituista mangasarjoista tehdään televisiosarjoja tai anime-elokuvia, ja suosituista televisiosarjoista ja elokuvista mangasarjoja. Tavallisia ovat myös cine-mangat, suoraan elokuvan tai televisiosarjan kuvista kootut sarjakuvaversiot. Usein ilmestyy myös kaikenlaisia muita oheistuotteita, kuten videopelejä ja muovinukkeja. Oheistuotteiden määrä on 2000-luvulla noussut räjähdysmäiseti japanissa ja muualla maailmassa.

Mangaa luokitellaan lajityyppeihin sarjan juonen tyylin (esimerkiksi jännitys, seikkailu tai ihmissuhde), sarjan ajatellun kohdeyleisön tai sarjan päähenkilöiden ominaisuuksien perusteella. Monet mangasarjat voidaan lukea useaan lajityyppiin. Samat lajityypit pätevät myös animen luokitteluun.

Alle on listattu mangalle tyypillisiä erikoislajityyppejä. Tämän lisäksi luokituksessa käytetään yleisesti länsimaalaisillekin tuttuja genre-ilmaisuja, kuten esimerkiksi toiminta, jännitys, draama, seikkailu, tieteiskertomus, dokumentti ja komedia.

Mangan lajityyppejä

• dōjinshi – 同人誌, fanien ja amatöörien piirtämä manga , jossa käytetään tunnettujen sarjojen hahmoja; voi olla myös parodiaa.
• harem – ハレム, usein komediallinen manga, jossa vastapuolina on yksi mies ja joukko naisia. Esimerkiksi Love Hina.
• ecchi – エッチ, "rivo, tuhma" shōjo- ja shōnen-mangaa paljastavampaa, esimerkiksi In Dream World.
• hentai - 変態, "outo, perverssi", pornografinen aikuismanga (Japanissa tätä termiä ei käytetä, vaan puhutaan "eromangasta").
• josei – 女性, "nuori nainen", nuorille ja aikuisille naisille suunnattu manga.
• kawaii – 可愛い, "söpö, ihana, rakastettava", nimeä käytetään söpöistä, usein jopa tavallista isosilmäisemmin piirretyistä hahmoista, esimerkiksi Pita-Ten.
• kodomo – 子供, "lapsi", lasten manga, esimerkiksi Pokémon.
• mahō shōjo – "taikatyttö", manga, jonka päähenkilö on taikavoimia hallitseva tyttö, esimerkiksi Sailor Moon ja Tokyo Mew Mew.
• mecha – manga, jonka pääsisältöä ovat robotit ja tekniset laitteet, esimerkiksi Gundam ja Tenkū no Escaflowne.
• seinen – 青年, "nuori mies", nuorille miehille suunnattu manga.
• shōjo – 少女, "tyttö, nuori nainen", tytöille suunnattu manga, esimerkiksi Fruits Basket.
• shōjoai tai yuri – 少女愛, tyttöjen välistä rakkautta kuvaava manga, esimerkiksi Utena. Shōjoai on manga, joka ei sisällä seksiä. Yuri taas on sellainen, joka sisältää.
• shōnen – 少年, "poika, nuorukainen", pojille suunnattu itämaisia taistelulajeja, romantiikkaa ja erotiikkaa sisältävä manga, esimerkiksi Dragon Ball Z ja Ranma ½. Suosittu muoto Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
• shōnen’ai tai yaoi – 少年愛, poikien välistä rakkautta kuvaava manga, esimerkiksi Gravitation. Shōjoain tapaan shōnenaissa ei esiinny seksiä, yaoissa taas esiintyy. 

 Tunnettuja suomennettuja mangasarjoja

Suomessa tunnettu mangataiteilija eli mangaka (jap. 漫画家) on Rumiko Takahashi, jonka 38-osaista Ranma ½ -sarjaa ja yhä Japanissa jatkuvaa Inuyasha-sarjaa on julkaistu myös suomeksi. Shōnen-sarjoista on suomennettu Akira Toriyaman piirtämää Dragonball-sarjaa ja suomeksi häneltä on ilmestynyt myös Sandland ja Kajika. Katsuhiro Ōtomon Akiraa, Eiichiro Odan One Pieceä,Masashi Kishimoton Narutoa, Hiromu Arakawan Fullmetal Alchemistia ja Gosho Aoyaman Salapoliisi Conan -sarjaa. Tytöille suunnattua shōjoa on alettu suomentaa vasta parin viime vuoden aikana. Arina Tanemuran Time Stranger Kyoko, Kamikaze kaitou Jeanne sekä Full Moon wo Sagashite, Fushigi Yuugi Yū Wataselta, Mia Ikumin ja Reiko Yoshidan yhteisprojekti Tokyo Mew Mew sekä siihen liittyvä kaksiosainen jatko-osa Tokyo Mew Mew à la Mode on julkaistu suomeksi loppuun asti. Suomeksi julkaistaan myös samannimiseen animesarjaan pohjautuvaa Neon Genesis Evangelion -mangaa. Suomennetuista mangasarjoista Dragonball, One Piece, Conan, Kyoko, Jeanne, Neon Genesis Evangelion, Tokyo Mew Mew, Fullmetal Alchemist, Fushigi Yuugi, TrinityBlood, Hellsing ja Inuyasha julkaistaan alkuperäisessä japanilaisessa asussaan eli oikealta vasemmalle luettavana, Ranma ½ ja Akira taas peilattuna eli länsimaalaisittain vasemmalta oikealle luettavana. Perinteisessä sarjakuvalehtimuodossa on julkaistu muun muassa Pokémon-, Digimon- ja Beyblade-televisiosarjoihin liittyvää mangaa.

Mangan luoja

Mangan synnyn taustalla on suurelta osin yksi mies – Osamu Tezuka. Tezuka, jota kutsutaan myös ”mangan jumalaksi”, loi tunnetun Tetsuwan Atomin (USA:ssa Astro Boy) 1960-luvulla. Tezuka loi tunnetun isosilmäisen mangatyylin, mutta tähän on olemassa kaksi eri tarinaa: Tezuka tunnetusti jumaloi Walt Disneytä, ja sanotaan, että hän keksi silmien tyylin Disney-filmien söpöjen kauriiden silmistä. Toisen esityksen mukaan Tezuka otti vaikutteita Betty Boop -sarjakuvahahmolta, jolla oli suurehkot silmät. Tezukan mangauudistusten jälkeen ala muuttui pysyvästi.

Ennen Tezukaa mangat piirrettiin kaksiulotteisesta perspektiivistä. Näytelmälavan tyyliin hahmot tulivat ruutuun ja poistuivat siitä. Tezuka tuli siihen tulokseen, ettei tällä tyylillä voida mitenkään luoda voimakkaita tunteita, joten hän alkoi käyttää elokuvallisia ilmaisukeinoja, joihin mallia saatiin ranskalaisista ja saksalaisista elokuvista. Tezuka käytti lähikuvia sekä eri kuvakulmia ja yritti sisällyttää tietyn kohtauksen moneen sivuun, mikä ennen saatettiin hoitaa yhdellä ruudulla. Hän saattoi tehdä jopa 1000-sivuisia mangoja hyvin lyhyessä ajassa. Tezuka myös ymmärsi, että mangalla oli mahdollisuuksia muuhunkin kuin pelkkään naurattamiseen. Hän ryhtyi tekemään tarinoita, joissa ilmeni myös surua ja vihaa ja joissa loppu ei aina ollut kliseisesti onnellinen.

Tezukan debyytti oli vuonna 1947 halvassa sarjakuvalehdessä, joka japanilaisilla lapsilla oli varaa ostaa sodanjälkeisessä köyhyydessä. Se myi yhdessä yössä ennenkuulumattomat 400 000 kappaletta. Julkaisijat olivat innoissaan. Uusia piirtäjiä tuli mukaan vallankumoukselliseen kilpailuun mangamarkkinoille. Uudistukset johtivat markkinoiden laajentumiseen ja rajuihin uudelleenrakentamisiin. Tapahtui vallankumouksellinen käänne: lapset, jotka kasvoivat Tezukan ja tämän seuraajien mangojen parissa, eivät hylänneet sarjakuvia, kun he lähtivät yläasteelle, lukioon ja yliopistoon.

Mangaka

Mangaka (漫画家) on japania ja tarkoittaa sarjakuvataiteilijaa. Kuten mangaa, länsimaissa lainasanaa käytetään kuitenkin pelkästään japanilaisista manga-artisteista. Itse mangakan lisäksi mangaa piirtämässä on yleensä useita apulaisia, jotka huolehtivat muun muassa rastereista ja taustoista.